Taas on vuosi kiitänyt tavatonta vauhtia loppuun ja paljon on ehtinyt tapahtua. On reissattu vaikka missä päin Suomea ja ulkomaillakin piipahdettu. Upeita tuloksia on saatu ja nautittu hienoista hetkistä ystäviemme seurassa.

 

Mainitsemisen arvoisia hetkiä ovat ilman muuta toukokuisen Joensuun näyttelyn sunnuntaipäivä ja se ilma, satoi lunta, räntää, vettä ja tuuli älyttömän kylmästi, mutta koiraihmisetkö lähtisivät pois noin vain. Ei todellakaan, vaan kehä hytistiin läpi ja sen jälkeen kiireesti autolle vaihtamaan kuivaa vaatetta päälle. Ensimmäiset 200 km meni varmaan täysin kohmeessa, mutta hiljalleen sitä alkoi sulata.

 

Rovaniemellä Juhannusnäyttelyssä tapahtui vihdoin se, mitä oli odotettu ja toivottu koko alkuvuosi, nimittäin Artun valioituminen. Oli todella hienoa sanoa kehäsihteerille, että tästä tuli nyt valio. Lisäksi Minni sai varasertin, joka antoi lisää toivoa, että kyllä siitä Minnistäkin vielä joskus valio tulee. Viikonloppu oli yhä onnistuneempi, kun sunnuntaina junior handlerissa kilpailin Artun kanssa viimeistä kertaa oman junnu-urani aikana Lapin piirinmestaruudesta. Vaikka ilma oli kauhea, satoi vettä kaatamalla ja välillä paukkui ukkonen ihan yläpuolella, meillä meni hyvin ja sijoituimme viidenneksi piirinmestaruudessa.

 

Heinäkuun alussa Artun kanssa lähdimme Annen ja Kanen mukana Ruotsiin, Maailmanvoittajaan. Se oli todella hieno tapahtuma, jossa tutustui uusiin aussi-ihmisiin ja näki upeita ausseja monesta eri maasta. Vaikka menestys sillä reissulla ei ollutkaan kovin hurjaa, oli se kokemuksena todella mahtava. Kannatti todellakin lähteä :)

 

Heinäkuussa Oulussa oli kaksi näyttelyä saman viikonlopun aikana ja sielläkään olosuhteet eivät kovin hemmotelleet. Näyttelyt pidettiin Äimäraution raviradalla, joka oli aivan mutavellillä, varsinkin sunnuntaina. Lauantaina kehässä oli niin pitkää heinää, että koiraparat melkein katosivat sinne. Onni (Wohvelin Arsenal) voittamalla varasertin ja sijoittumalla paras uros-luokassa kolmanneksi hyvitti kyllä tilannetta. Sunnuntaina ilmakin kääntyi koiraihmisiä vastaan, jolloin satoi kaatamalla vettä. Mutavellissä sitten tarvottiin kehässä, mutta tänään oli Minnin vuoro tasata tilannetta ja tekikin sen parhaalla mahdollisella tavalla. Minni nimittäin sai vihdoin ja viimein sen viimeisen sertin, ja näin Minnistä tuli Suomen ja Norjan muotovalio. Vieläkin pala nousee kurkkuun, kun miettii sitä hetkeä, se oli kyllä täydellinen yllätys. Minni otettiin pelkästään kotikoiraksi eikä siitä pitänyt tulla näyttelykoiraa, mutta niin se vain suunnitelmat muuttuvat. Se oli todella hieno viikonloppu ja varmasti pysyy mielessä kauan (:

 

Kuopion kolme-näyttelyä-yhden-viikonlopun-aikana elokuun alussa keräsi taas meidänkin koiraporukan kokoon, ja lähdettiin koiriemme kanssa Kuopiota kohti. Sielläkin ilmat koettelivat, mutta hyvä seura auttoi jaksamaan. Kuopion reissu oli todella mukava ja hauska taas kerran, näitä tämmöisiä pitäisi tehdä ainakin yksi vuodessa!

 

Aksu (Wohvelin Asterix) pani parastaan Hämeenlinnassa 23.8. voittamalla sertin ja varacacibin, joka vahvistetaan oikeaksi. Todella hieno suoritus ja ensimmäinen Wohvelin-kasvatti, joka sai sertin.

 

Tromssaan matkustimme lokakuussa linja-autolla yön ajan ja aamulla sitten vaan suoraan kehiin. Arttu teki hienon suorituksen olemalla 1/1, CK, PU1, VSP ja saamalla sertin, jolla tuli Norjan valioksi ja cacibin. Myös Minni oli menossa mukana olemalla 1/3, CK, PN3. Junior handleriin osallistuin Minnin kanssa, joka oli samalla viimeinen kisani, koska ikä tulee vastaan. Sijoituimme pitkän kisan jälkeen neljänneksi, joten tyytyväinen sai olla. Lisäksi Minni aloitti maanantaina juoksun, joten käyttäytyminen oli myös vähän semmoista haahuilua.

 

Seuraavana viikonloppuna matkustimme Artun kanssa kahdestaan Ilmajoelle hyvän ystäväni Maijun luokse. Olimme lauantain näyttelyssä Seinäjoella ja Arttu järjesti upean yllätyksen olemalla eri1, PU1, VSP ja saamalla cacibin, vain viikon välein! Aika hienosti tehty (:

 

Melkein joka näyttelyssä, missä olemme olleet, on satanut vettä ja yleensä ihan kunnolla kanssa, ettei ole ollut mitään pientä kuuroa. Tällainen se taitaa olla Suomen kesä…

 

Minnin ja Mullen odotettu pentue syntyi maaliskuun lopussa, mutta ikävä kyllä syntyi vain yksi punainen poika. Manu-nimen saanut poika sai itselleen hyvän kodin ja on reipas pieni aussin alku.

 

Meidän amerikantuontimme Tommyn saapumisen ideointi, saapumisen odottaminen ja lopultakin itse koira saapui tänne Suomeen! Ne oli kyllä jännittäviä aikoja, mutta tyytyväisiä olemme. Upea koira, jolla on vielä upeampi luonne. Aivan ihana uros, kiitos kasvattaja-Janetille!

 

Jalostustarkastus oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus meille. Matkasimme sinne syyskuussa myös porukalla ja kävimme samalla reissulla Minnin kasvattajien Merjan ja Teuvon luona. Minni on selvästi tullut emäänsä ulkonäöllisesti ja luonteeltakin. :)

 

Kuluneeseen vuoteen 2008 on mahtunut niin paljon kaikkea uutta ja jännittävää, vauhdikkaita hetkiä ja herkullisia tilannekomiikoita, KIITOS YSTÄVÄT!!

 

Tänä vuonna 2009 olisi tarkoitus kierrellä näyttelyissä niin Suomessa kuin poiketa myös ulkomailla jossain välissä. Lisäksi Arttu on ilmoitettu ensimmäisiin virallisiin agilitykisoihin tammikuun lopussa ja muutenkin olisi tarkoitus kisata enemmän tässä lajissa. Päätin nyt myös tarttua itseäni niskasta kiinni ja alkaa harjoitella Minnin kanssa tokon voittajan liikkeitä oikein kunnolla. Ekat kisatkin olisi valmiiksi katsottu, mutta katsotaan nyt riittääkö uskallus vielä silloin…

 

 

Hyvää, jännittävää, hauskaa, menestyksellistä, unohtumatonta, vauhdikasta ja iloista uutta vuotta 2009 kaikille!!