Taas on vuosi kiitänyt tavatonta vauhtia loppuun ja paljon on ehtinyt tapahtua. On reissattu vaikka missä päin Suomea ja ulkomaillakin piipahdettu. Upeita tuloksia on saatu ja nautittu hienoista hetkistä ystäviemme seurassa.

 

Mainitsemisen arvoisia hetkiä ovat ilman muuta toukokuisen Joensuun näyttelyn sunnuntaipäivä ja se ilma, satoi lunta, räntää, vettä ja tuuli älyttömän kylmästi, mutta koiraihmisetkö lähtisivät pois noin vain. Ei todellakaan, vaan kehä hytistiin läpi ja sen jälkeen kiireesti autolle vaihtamaan kuivaa vaatetta päälle. Ensimmäiset 200 km meni varmaan täysin kohmeessa, mutta hiljalleen sitä alkoi sulata.

 

Rovaniemellä Juhannusnäyttelyssä tapahtui vihdoin se, mitä oli odotettu ja toivottu koko alkuvuosi, nimittäin Artun valioituminen. Oli todella hienoa sanoa kehäsihteerille, että tästä tuli nyt valio. Lisäksi Minni sai varasertin, joka antoi lisää toivoa, että kyllä siitä Minnistäkin vielä joskus valio tulee. Viikonloppu oli yhä onnistuneempi, kun sunnuntaina junior handlerissa kilpailin Artun kanssa viimeistä kertaa oman junnu-urani aikana Lapin piirinmestaruudesta. Vaikka ilma oli kauhea, satoi vettä kaatamalla ja välillä paukkui ukkonen ihan yläpuolella, meillä meni hyvin ja sijoituimme viidenneksi piirinmestaruudessa.

 

Heinäkuun alussa Artun kanssa lähdimme Annen ja Kanen mukana Ruotsiin, Maailmanvoittajaan. Se oli todella hieno tapahtuma, jossa tutustui uusiin aussi-ihmisiin ja näki upeita ausseja monesta eri maasta. Vaikka menestys sillä reissulla ei ollutkaan kovin hurjaa, oli se kokemuksena todella mahtava. Kannatti todellakin lähteä :)

 

Heinäkuussa Oulussa oli kaksi näyttelyä saman viikonlopun aikana ja sielläkään olosuhteet eivät kovin hemmotelleet. Näyttelyt pidettiin Äimäraution raviradalla, joka oli aivan mutavellillä, varsinkin sunnuntaina. Lauantaina kehässä oli niin pitkää heinää, että koiraparat melkein katosivat sinne. Onni (Wohvelin Arsenal) voittamalla varasertin ja sijoittumalla paras uros-luokassa kolmanneksi hyvitti kyllä tilannetta. Sunnuntaina ilmakin kääntyi koiraihmisiä vastaan, jolloin satoi kaatamalla vettä. Mutavellissä sitten tarvottiin kehässä, mutta tänään oli Minnin vuoro tasata tilannetta ja tekikin sen parhaalla mahdollisella tavalla. Minni nimittäin sai vihdoin ja viimein sen viimeisen sertin, ja näin Minnistä tuli Suomen ja Norjan muotovalio. Vieläkin pala nousee kurkkuun, kun miettii sitä hetkeä, se oli kyllä täydellinen yllätys. Minni otettiin pelkästään kotikoiraksi eikä siitä pitänyt tulla näyttelykoiraa, mutta niin se vain suunnitelmat muuttuvat. Se oli todella hieno viikonloppu ja varmasti pysyy mielessä kauan (:

 

Kuopion kolme-näyttelyä-yhden-viikonlopun-aikana elokuun alussa keräsi taas meidänkin koiraporukan kokoon, ja lähdettiin koiriemme kanssa Kuopiota kohti. Sielläkin ilmat koettelivat, mutta hyvä seura auttoi jaksamaan. Kuopion reissu oli todella mukava ja hauska taas kerran, näitä tämmöisiä pitäisi tehdä ainakin yksi vuodessa!

 

Aksu (Wohvelin Asterix) pani parastaan Hämeenlinnassa 23.8. voittamalla sertin ja varacacibin, joka vahvistetaan oikeaksi. Todella hieno suoritus ja ensimmäinen Wohvelin-kasvatti, joka sai sertin.

 

Tromssaan matkustimme lokakuussa linja-autolla yön ajan ja aamulla sitten vaan suoraan kehiin. Arttu teki hienon suorituksen olemalla 1/1, CK, PU1, VSP ja saamalla sertin, jolla tuli Norjan valioksi ja cacibin. Myös Minni oli menossa mukana olemalla 1/3, CK, PN3. Junior handleriin osallistuin Minnin kanssa, joka oli samalla viimeinen kisani, koska ikä tulee vastaan. Sijoituimme pitkän kisan jälkeen neljänneksi, joten tyytyväinen sai olla. Lisäksi Minni aloitti maanantaina juoksun, joten käyttäytyminen oli myös vähän semmoista haahuilua.

 

Seuraavana viikonloppuna matkustimme Artun kanssa kahdestaan Ilmajoelle hyvän ystäväni Maijun luokse. Olimme lauantain näyttelyssä Seinäjoella ja Arttu järjesti upean yllätyksen olemalla eri1, PU1, VSP ja saamalla cacibin, vain viikon välein! Aika hienosti tehty (:

 

Melkein joka näyttelyssä, missä olemme olleet, on satanut vettä ja yleensä ihan kunnolla kanssa, ettei ole ollut mitään pientä kuuroa. Tällainen se taitaa olla Suomen kesä…

 

Minnin ja Mullen odotettu pentue syntyi maaliskuun lopussa, mutta ikävä kyllä syntyi vain yksi punainen poika. Manu-nimen saanut poika sai itselleen hyvän kodin ja on reipas pieni aussin alku.

 

Meidän amerikantuontimme Tommyn saapumisen ideointi, saapumisen odottaminen ja lopultakin itse koira saapui tänne Suomeen! Ne oli kyllä jännittäviä aikoja, mutta tyytyväisiä olemme. Upea koira, jolla on vielä upeampi luonne. Aivan ihana uros, kiitos kasvattaja-Janetille!

 

Jalostustarkastus oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus meille. Matkasimme sinne syyskuussa myös porukalla ja kävimme samalla reissulla Minnin kasvattajien Merjan ja Teuvon luona. Minni on selvästi tullut emäänsä ulkonäöllisesti ja luonteeltakin. :)

 

Kuluneeseen vuoteen 2008 on mahtunut niin paljon kaikkea uutta ja jännittävää, vauhdikkaita hetkiä ja herkullisia tilannekomiikoita, KIITOS YSTÄVÄT!!

 

Tänä vuonna 2009 olisi tarkoitus kierrellä näyttelyissä niin Suomessa kuin poiketa myös ulkomailla jossain välissä. Lisäksi Arttu on ilmoitettu ensimmäisiin virallisiin agilitykisoihin tammikuun lopussa ja muutenkin olisi tarkoitus kisata enemmän tässä lajissa. Päätin nyt myös tarttua itseäni niskasta kiinni ja alkaa harjoitella Minnin kanssa tokon voittajan liikkeitä oikein kunnolla. Ekat kisatkin olisi valmiiksi katsottu, mutta katsotaan nyt riittääkö uskallus vielä silloin…

 

 

Hyvää, jännittävää, hauskaa, menestyksellistä, unohtumatonta, vauhdikasta ja iloista uutta vuotta 2009 kaikille!!

Tässäpäs olisi muutama kuva Tromssasta :) Pahoittelen huonoa laatua ja kuvien pimeyttä, mutta on niissä kuvissa jotain, kun tarkasti katsoo ;)
(c) Kennel Wohvelin

Lähdimme äidin, Mallan, Mintun, Manun (Wohvelin ManchesterUnite) ja Nellin (pinseri, Aitolempi) kanssa kohti Kajaania perjantaina töitten jälkeen. Harmi vain, että keli oli tosi huono: tuiskutti kovasti lunta, ettei nähnyt eteen ja lisäksi lumen alla oli jäätä eli oli tosi liukasta. Matkan varrella kävimme työntämässä yhtä autoa myös ojasta ylös. Lopulta kuitenkin pääsimme perille Kajaaniin ja hotelliimme, ja melkein heti laitoimmekin nukkumaan, että jaksaa olla reippaana kehässä sitten lauantaina.

Lauantaina Manun kehä alkoi kymmenen aikaan, mutta Manulle iski joku ihmeen ``ujouskohtaus``, joten meno ei ollut kovin reipasta. Manu oli kuitenkin luokkansa toinen ihan hyvällä arvostelulla ja saatiinpa arvokasta kokemusta Manulle näyttelytoiminnasta :)

Nellin kehä alkoikin vasta iltapäivälle, joten oli sitä sitten odottelimme ja yritimme pysyä lämpimänä, koska hallissa oli todella, todella kylmä. Samalla mietimme, kuka meistä esittää Nellin ja kokeilimme vuoron perään eri esittäjien kanssa, mutta päädyimme kuitenkin, että Malla esittää itse Nellin. Nelliä myös alkoi jännittää ja ujostuttaa uusi tilanne, joten senkään meno ei ollut ihan kaikista parasta. Nelli sai ykkösen ja ihan tyytyväisiä olimme arvosteluun.

Kehien jälkeen lähdimmekin ajamaan pohjoista kohti ja ensimmäisen sadan kilometrin jälkeen varpaat sulasi. Vaikkei tulokset olleetkaan hurjat tältä reissulta, niin saimme silti loistavaa kokemusta nuorille koirille ja oli mukavaa tehdä viikonloppureissu hyvässä seurassa :)

Paljon on sattunut ja tapahtunut, joten tässä nyt kooste kaikesta :) Kirjoitin tämän tekstin jo kerran, mutta vuodatuksessa oli jotain ongelmia, joten tekstiä ei saanut julkaistua, mutta otetaan nyt uusiksi ja toivotaan parasta :)

Syysloma 13.-17.10.
Ystäväni Maiju tuli Peppi-aussinsa kanssa Ilmajoelta meille tänne pohjoiseen viettämään syyslomaa. Meillä oli tosi kivaa, ja kävimme mm. Luostolla ja Pyhällä sekä tietysti koirakentällä hieman harjoittelemassa agilityä sekä näyttelyitä. Päivät menikin koirien kanssa puuhaillessa ja yöt sitten jutellessa :) Kiitos Maiju, kun tulit! Oli todella hulvatonta ;)

Tromssa KV 19.10.
Lähdimme lauantaina ajelemaan illalla Kittilään Aulin kanssa, jossa nousimme linja-autoon, joka veisi meidät Norjaan Tromssaan. Aamulla olimme perillä Tromssassa ja eikun näyttelyyn! Ausseja oli ilmoittautunut 14 kpl suomalaiselle tuomarille Paula Heikkinen-Lehkoselle. Arttu oli ilmoitettu avoimeen luokkaan, jonka voitti olemalla 1/1 ja saamalla CK:n (eri1). Paras uros-luokassa Arttu purjehti voittoon ja sai sertin, jolloin tuli Norjan muotovalioksi ja sai vielä cacibin! Minni oli valioissa 1/3 ja sai myös CK:n (eri3). Paras narttu-luokassa Minni oli lopulta PN3. ROP-kehässä Arttu hurmaantui tytöstä niin kovasti, ettei esiintymisestä meinannut tulla mitään, joten olimme VSP. Hienot tulokset kuitenkin, joten olimme tyytyväisiä :)

Aussien kehän jälkeen menin esittämään tiibetinterrieri Sessan (Int Ch Zazaran Iceprincess), joka oli 1/1, CK, PN2 ja varacacib. Aika hyvin, kun ensimmäistä kertaa esitin tiibetinterrieriä :) Kiitos Riitalle, kun luotit Sessan käsiini! :) Onnea vielä tyttöjen hienosta menestyksestä!

Seuraavaksi juoksinkin junior handler-kehään, johon menin Minnin kanssa. Junnuja oli paikalla 16 kpl ja tuomari olikin aika tiukkana, koska kyseli yksittäisarvostelussa mm. kuinka monta hammasta koiralla, mikä on rotuni alkuperämaa, entinen ja nykyinen käyttötarkoitus. Lisäksi sai arvostelun, jossa oli eri kohtia, jotka arvosteltiin 1-10. Tuomari myös vaihdatti koiria ja ensimmäisellä kerralla sain sileäkarvaisennoutajan, joka oli erittäin kiinnostunut makupalataskustani ja meinasi syödä sen koko ajan. Meillä ei mennyt mielestäni oikein hyvin, mutta pääsimme Minnin kanssa kuitenkin jatkoon. Toisella kerralla sain jackrusselinterrierin, jonka kanssa menikin jo paremmin. Kiitos vain Merrulle, joka on antanut minun esittää parsoni Dimiä, joten oli jonkinlainen käsitys, miten saan koiran esitettyä edukseen :) Lopulta oli vain neljä parasta jäljellä, jotka pääsivät isoon kehään ja iloiseksi yllätyksekseni olimme Minnin kanssa siinä joukossa :) Isoon kehään vaihdettiin tuomari, joka teetti edestakaisin ja jakoi saman tien sijoitukset. Me olimme neljänsiä, ja olin erittäin tyytyväinen, koska pelkästään normaali kehä kesti kaksi tuntia ja suoraan sen jälkeen alkoi iso kehä, joten väsy alkoi jo painaa. Lisäksi Minni oireili kovasti juoksua (se juoksu alkoi sitten maanantaina...), joten kaikki energia meni siihen, kun yritin saada Minniä esiintymään kunnolla. Tämä oli myös minun viimeinen kisa junnuissa Minnin kanssa, koska ikä tulee vastaan, joten olin enemmän kuin tyytyväinen sijoitukseemme :)

Ryhmäkehien jälkeen lähdimme ajamaan takaisin Suomeen ja kotona olimme puoli neljän aikaan aamuyöllä. Onhan tuo aika rankkaa, mutta toisaalta myös antoisaa. Ehkäpä koiraihmisillä on joku ruuvi löysällä, joten tulee tehtyä tuommoisia reissua... :) Kiitos kyydistä ja seurasta Aulille ja Saanalle! Kiitos Helille, kun jaksoit taas järjestää tämän reissun!

Seinäjoki KV 24.-26.10.
Hyppäsimme perjantaina Artun kanssa linja-autoon ja Rovaniemellä vaihdoimme junaan, joka vei meidät Seinäjoelle. Ystäväni Maiju oli meitä vastassa ja ajoimme vielä Ilmajoelle. Illan vietimme syöden ja jutellen, kun olihan siitä niin pitkä aika, kun viimeksi nähtiin ;) Lauantain vietimme Seinäjoen näyttelyssä, johon Arttu oli ilmoitettu rotukehään ja minut junior handleriin. Myös Onni (Wohvelin Arsenal) oli tullut paikalle Minnan ja Petrin kanssa. Aussit alkoivat reilusti myöhässä ja esitin Onnin avoimessa luokassa, mutta tuomarimme Kirsti Lummelampi oli sitä mieltä, että pojan pitäisi saada lisää massaa runkoon, joten Onni joutui tällä kertaa tyytymään h:n. Arttu oli valioissa ja voitti luokkansa erillä, vaikka pitäisi myös saada lisää lihaa luitten ympärille. Paras uros-luokassa Arttu vaihtoi vaihdetta isompaan ja tuomari osoittikin Artun ensimmäiseksi. Vielä kierros ympäri ja se paikka piti, Arttu oli PU1 ja sai cacibin! Todella hieno suoritus, olin erittäin ylpeä poitsusta! Narttujen jälkeen ROP-kehässä Arttu esiintyi ihan hyvin, mutta tällä kertaa tyttö vei kuitenkin voiton Artun ollessa VSP. Olin tosi tyytyväinen ja iloinen saavutuksesta :)

Junnuihin en loppujen lopulta ehtinyt ollenkaan, vaikka tarkoitukseni oli keskittyä enemmän junnuihin ja käydä vain pyörähtämässä pikaisesti rotukehässä. Tämä ei nyt kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Tämä olisi ollut nimittäin minun viimeinen kisani junnuissa, koska ikä tulee vastaan, mutta sinne kehään en nyt ehtinyt. Viimeiseksi kisakseni jäi siis Tromssan junnut. Hienot tulokset rotukehästä kuitenkin korvasivat junnukehän eikä juurikaan harmita, vaikka en kehään ehtinytkään :)

Sunnuntaina lähdimme Artun kanssa kotimatkalle ja olimme Sodankylässä puoli 10 aikaan illalla. Kiitos Maijulle perheineen kaikesta! Kiitos, että huolitte meidät Artun kanssa teille! Oli tosi kivaa käydä ja toivottavasti nähdään taas pian! Oulussa viimeistään ;) Kiitos kaikille meitä kehän reunalla kannustaneille!

Artulla oli kyllä hurja putki päällä, viikon välein VSP ja cacib. Kasvattaja-Anun sanat: ``Pojasta on kasvanut mies`` taitaa pitää paikkaansa :) Olemme niin ylpeitä Artusta :) Kiitos Anulle ja Jarille tästä aivan superhyperultramahtavasta pojasta!!

Nyt meidän koirille tuleekin taukoa ennen kuin lähdetään taas jonnekin päin Suomea. Täällä on satanu lunta, joten alkaa olla jo aika kylmää ja liukasta, jonka vuoksi agilityharjoitukset on lopetettu ja muutenkaan meillä ei ole enää näyttelyitä tälle vuodelle. Ensi vuonna jatketaan jälleen :) Käymme kuitenkin vielä Kajaanissa pentunäyttelyssä, mutta sinne eivät omat koirat lähde, vaan Manu lähtee katselemaan maailman meininkiä. Pidetään peukkuja Manulle!

P.S. Kuvia tulee heti, kun niitä saadaan jostain päin Suomea :)